Täydellinen olo. Joogatreeni ja sen päälle
istumameditaatiota. Aamulla olen parhaiten kosketuksissa sisimpääni. Yön
jälkeen päässä ei soi läheisten, haastateltavan, fb-kavereiden tai tv-sarjojen
hahmojen äänet. Uni huuhtoo ne mennessään. Juuri herättyäni kuulen vain omat
verkkaiset ajatukseni. Siksi pyrin välttämään mahdollisimman pitkään lehden,
tietokoneen tai mobiililaitteiden avaamista. Monet ovat tämän kokeneet ihan
omakohtaisesti. Kirjailijat usein työskentelevät varhain aamulla, koska silloin
kaikki kanavat ovat auki. Olo on parhaimmillaan, kun tuntee kelluvansa omassa
ankkurissaan.
Ei tarvitse eikä pidä olla taiteilija etsiäkseen omaa
ääntään ja ainutlaatuisuuttaan. Sanovat että se löytyy sanojen ja tunteiden
takaa ja sinne pääsee hengittämällä syvään. Läsnäolosta on jauhettu
kyllästymiseen asti. Ihmisen päässä virtaa päivittäin 60 000 ajatusta. Niitä on
melko mahdoton pysäyttää, mutta mielestäni idea onkin siinä, ettei niihin turhaan
takertuisi. Ystäväni sanoi hiljattain, ettei me pystytä koskaan olemaan täysin
läsnä. Mieli on aina joko eilisessä tai huomisessa. Paljon se niin onkin, mutta
veikkaisin meistä jokaisen kokevan päivittäin niitä hetkiä, kun on täysin
keskittynyt siihen asiaan, jota tekee juuri nyt. Se on se kuuluisa flow-tila. Opin kerran harjoituksen, jossa
käskettiin hengittämään syvään, laittamaan silmät kiinni ja miettimään mikähän
on seuraava ajatukseni. Sen jälkeen avataan silmät. Kannattaa kokeilla.
Elämässäni olen tehnyt paljon vääriä valintoja vain siksi,
että olen kuunnellut enemmän muita ihmisiä kuin itseäni. Tiedän tarkkaan mistä
sen epävarmuuden itselleni kehitin. Luulin yläasteella ja lukiossa ystävikseni
ihmisiä, joilta jatkuvasti kuulin tai sain ymmärtää olevani tyhmä. Näiden
äänekkäiden ja keskeneräisten nuorten mittari ihmiselle oli kuusi laudaturia.
Myöhemmin olen nähnyt kuinka lapsia olimme. Valitettavasti yhtä kapeilla
elämänarvoilla varustettuja ihmisiä tapaa vielä aikuisenakin. Enää en jaksa viettää heidän kanssaan aikaa kuin pakolliset hetket. Tärkeää on
tietysti miettiä, miksi joku ihminen käyttäytyy tavallaan, koska sille on aina
syynsä. Mutta vielä tärkeämpää ja hedelmällisempää on ymmärtää itseään.
Meissä jokaisessa on sisällä ainutlaatuisuus, viisaus ja
valo, rakkaus millä ei ole mitään tekemistä älykkyyden tai ulkoisten asioiden kanssa. Tämä on se hyvä mikä
on kaikissa ihmisissä, ainoa asia mitä mielestäni kannattaa etsiä. Kliseistä
aina valitetaan ja maristaan, mutta jos niitä syvällisesti pysähtyy miettimään,
ymmärtää ettei niitä turhaan jauheta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti